Silmät

Kohdassa ”silmä-peilaus” on merkintä, mikäki koiralle on suoritettu virallinen silmä-peilaus, kohtaan merkitään tutkimuksen tulos. Tarkemmat ajankohta tiedot löydät Suomen Kennelliiton jalotustietojärjestelmästä.

Kohdassa ”PRA prcd” on merkintä tutkimustuloksesta, mikäli koira on tutkittu ns. DNA-testillä kyseistä sairautta vastaan. Mikäli pentueen molemmat vanhemmat ovat todettu terveiksi on koko pentue  terve.

Mitä virallinen silmätutkimus tutkii?

Rodusta ja etsittävästä sairaudesta riippumatta virallinen silmätutkimus etenee saman kaavan mukaisesti. Tutkija tutkii silmän rakenteet edeten silmän etuosasta sen takaosaan pannen merkille poikkeamat normaalista ja mahdolliset sairauden oireet. Apuvälineinä käytetään oftalmoskooppia ja biomikroskooppia sekä erillistä linssiä silmänpohjan tutkimukseen. Silmän pupillit laajennetaan silmän takaosien tutkimuksen helpottamiseksi käyttäen lyhytvaikutteista tropikamidi-tippaa.

1.Silmäluomet ja niiden reunat

• merkittäviä muutoksia ovat mm. entropium/ektropium (silmäluomen sisään/ulospäinkiertymät), distichiasis (ylimääräiset ripset)

 2. Kolmas silmäluomi eli vilkkuluomi sijaitsee silmän sisänurkassa

• löydöksinä voidaan nähdä vilkkuluomen ruston kiertymää ja vilkkuluomen rauhasen esiinluiskahdusta

3.   Konjuktiva eli silmän sidekalvo peittää silmäluomen sisäpintaa ja silmämunan etupintaa kirkkaaseen sarveiskalvoon asti

4.   Silmäluomien sisänurkan läheisyydessä sijaitsevat kyynelkanavien aukot eli punktat

• löydöksenä voidaan nähdä aukkojen ja kanavien puuttumista tai vajaakehitystä  (varmistus vaatii rauhoituksessa tehtävän kanynoinnin; tämä ei ole osa virallista silmätutkimusta)

5.   Sarveiskalvo eli kornea on silmän läpinäkyvä osa

• löydöksiä ovat sarveiskalvotulehdukset (keratitis) ja ”pannus” eli krooninen immuunivälitteinen keratokonjunktiviitti, ja korneadystrofia

6.   Etukammio on sarveiskalvon ja värikalvon/linssin väliin jäävä nestetäyteinen silmän osa

•  etukammion syvyys pannaan merkille ja samalla tarkastellaan linssin sijaintia silmässä

7.  Iiris eli värikalvo on nimensä mukaisesti värillinen pupillaa eli mustuaista ympäröivä silmän osa

• merkittäviä iiriksen muutoksia ovat persistoivat pupillamembraanit (PPM), jotka ovat sidekudosjäänteitä ja kulkevat juosteina iiriksestä iirikseen tai sarveiskalvon takapinnalle tai linssin etupinnalle

8.   Silmän linssi eli mykiö on valoa taittava, pupilla-aukon takana sijaitseva osa

• löydöksinä voidaan nähdä linssin sijainnin muutoksia eli linssiluksaatioita ja linssin samentumina eli kaihimuutoksia (katarakta); myös PHTVL/PHPV–sairauteen liittyy mykiön samentumaa ja muodon epänormaalisuutta; muutokset nähdään parhaiten biomikroskoopin avulla

 9.   Lasiainen sijaitsee linssin ja värikalvon takana täyttäen silmän takaosaa

•  PHTVL/PHPV-sairauteen liittyy verisuoni- ja sidekudosjäänteitä lasiaistilassa

 10.   Silmänpohjan verkkokalvolla sijaitsevat silmän näkösolut ja näköhermon pää eli papilla

• silmänpohjassa nähdään synnynnäisiä muutoksia kuten CEA-sairauden muutokset colliella ja RD-muutokset (retinan dysplasia, verkkokalvon vajaakehitys; papillan vajaakehitystä voidaan nähdä erillisenä sairautena ja sen osittaiset puutokset (coloboma) voivat liittyä CEA-sairauteen; PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma aiheuttaa verkkokalvolla silmänpohja-tutkimuksessa nähtäviä muutoksia

Silmien tutkimusta voidaan täydentää silmän sisäisen paineen mittauksella. Glaukoomassa eli viherkaihissa silmän paine on kohonnut. Silmänpaineen mittaus ei kuulu rutiininomaiseen silmätutkimukseen.

Silmän nestekierto tapahtuu värikalvon ja sarveiskalvon yhtymäkohdassa sijaitsevan filtraatio-kulman kautta. Filtraatiokulman muutokset, vajaakehitys ja ahtauma, ovat merkittäviä silmänpainetaudin kannalta. Tämän kulman rakenteiden tarkastelu vaatii erityisen linssin eli goniolinssin käyttöä; tämä gonioskopiatutkimus ei ole osa rutiininomaista virallista silmätutkimusta.

Virallinen silmätutkimus tutkii kyseisen yksilön ilmiasua eli fenotyyppiä; genotyypiltään eli perimältään sairas yksilö (kantaja) voi olla ilmiasultaan normaali.

Silmistä tehtyjä havaintoja ja löydöksiä verrataan kyseisellä rodulla tunnettujen, perinnöllisiksi osoitettujen tai epäiltyjen sairauksien löydöksiin ja silmistä annetaan lausunto näiden sairauksien osalta.

On hyvin tavallista, että silmistä löydetään poikkeavuuksia, joita ei pidetä merkittävinä tai joiden merkitystä ei tunneta. Nämä havainnot kirjataan ylös seurantaa varten sivulöydöksinä.

Helsingissä 20.3.1998

Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry:n hallitus  

Kaisa Wickström, pj                                      Jaana Pätilä                              Sanna Elfving

 Lähde: www.kennelliitto.fi 

• HC: Perinnöllinen harmaakaihi
• PRA: Verkkokalvon etenevä surkastuminen
• RD: Verkkokalvon kasvuhäiriö
• Cilia Aberranta, todettu: Ylimääräiset silmäripset

Silmätarkastuskoodit

Sairaudesta riippuen koira voi saada lausunnon terve tai sairas. Monessa tapauksessa käytetään myös termejä: todettu, lievä, epäilyttävä tai tulkinnanvarainen. Lisäksi monen sairauden kohdalla arvioidaan sairauden aste.

Tutkittava silmän osa, ATG-koodi.

J1           Ei rodulla perinnölliseksi todettuja silmäsairauden oireita                       

J10           Muita silmämuutoksia tarkemmin määrittelemättä                    

Luomet            

J110           Muut luomisairaudet           

J111           Entropion (silmäluomen reunan sisäänkääntyminen)           

J112           Ektropion (silmäluomen ulospäin kääntyminen)           

Vilkkuluomi            

J113           Evesio palp.III (vilkkuluomen epämuodostunut rusto aiheuttaa vilkkuluomen reunan kääntymisen ulospäin)           

J114           Cilia aberranta (Luomen reunaan liian lähelle silmää/luomen sisäpuolelle kasvavia ylimääräisiä ripsiä, jotka hankaavat silmän sarveiskalvon pintaa ja aiheuttavat pahimmillaan silmän sarveiskalvon haavautumisen. Ylimääräisiä ripsiä joudutaan usein poistamaan polttamalla, toimenpide vaatii nukutuksen, ja usein se tehdään säännöllisin väliajoin uudelleen.TRICHIASIS: Silmäluomen normaalien karvojen/ripsien käntyminen silmäänpäin.           

Sidekalvo            

J120           Muu morbi organorum lacrimalium (kyynelrauhasen ja/tai -kanavan sairaus)           

J121           Keratoconjuctivic sicca (kuivasilmä)           

Sarveiskalvo            

J130           Muut sarveiskalvomuutokset           

J131           Perinnöllinen keratitis (krooninen sarveiskalvotulehdus, eräiden rotujen keratitis-muodosta käytetään nimitystä ”pannus”)           

J132           Kornean kristalloidi dystrofia, CCD (kiteinen sarveiskalvon surkastuma)           

Värikalvo            

J140           Muu morbi iridis, -uveae (muut väri- tai suonikalvon sairaudet)           

J141           Membrana pupillaris persistens (Sikiöaikaisen silmäteräkalvon jäänne silmässä, merkitys koiran terveydelle riippuu jäänteen sijainnista ja määrästä)           

Linssi            

J150           Muut mykiömuutokset           

J1500           Täysin samentunut mykiö           

J151           Ei perinnöllinen harmaakaihi           

J1511           HC, posterior polaarinen kaihi (Harmaakaihi. Silmän linssiin muodostuu tiivistymiä,            samentumia, jotka voivat olla eriasteisia ja -kokoisia ja voivat haitata koiran näköä sekä aiheuttaa toissijaisia silmäsairauksia)           

J1512           HC, mykiön muiden osien kaihi           

J1513           HC, totaalisesti samentunut mykiö           

J152           Luxatio lentis (Silmän linssi irtoaa ripustimistaan ja liikkuu joko silmän etu- tai takaosaan. Linssin irtoaminen ja kulkeutuminen silmän etuosaan aiheuttaa silmän sisäisen nestekierron häiriintymisen ja silmään kehittyy voimakas ylipaine, glaukooma. Linssiluksaation hoito vaatii yleensä kirurgiaa, hoidosta huolimatta sairas silmä menetetään osassa tapauksissa. Tyypillisesti sairaus vaurioittaa koiran molempia silmiä.

Lasiainen            

J160           Muut morbi corporis vitrel (luokittelemattomia lasiasmuutoksia)           

J161           PHTVL/PHPV vanha asteikko (kts. alla)           

J162           PHTVL/PHPVT (Jäänne silmän sikiöaikaisesta verisuonesta, jonka tulisi hävitä syntymän jälkeen. Pystytään havaitsemaan pennulla ennen luovutusikää tehdyssä silmäpeilauksessa. Lievä muutos ei häiritse koiran normaalielämää, vakavin aste aiheuttaa näön menetyksen sairaassa silmässä sekä toissijaisia silmäsairauksia kuten kaihia)           

Verkkokalvo            

J170           Verkkokalvolöydös, tark. määrittelemätön           

J171           PRA, perifeerinen (Verkkokalvon asteittainen surkastuma. Sokeuttaa koiran ennen sen vanhuutta)           

J172           CPRA (Perinnöllinen verkkokalvon surkastuminen, joka alkaa verkkokalvon keskiosasta)           

J173           RD (Verkkokalvon vajaakehitys, joka pystytään toteamaan jo pennulta.

           MRD- multifokaali RD= aste1, GRD- geograafinen RD=aste2, TRD- totaali RD aste3)           

J174           CEA (Vakavimmillaan aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja koiran sokeutumisen,lievimmät muodot eivät taas häiritse koiran normaalielämää)            

J180           Muut morbi bulbi ocull (muut silmämunan muutokset)           

J181           Glaucoma (Silmänpainetauti (vanha nimitys ’viherkaihi’) Silmän sisäinen nestekierto häiriintyy ja silmän sisälle kehittyy painetta. Paineen nousu aiheuttaa koiralle erittäin kovaa kipua, sekä vaurioittaa nopeasti silmän rakenteita. Glaukooma-potilaat menettävät yleensä näkökykynsä sairaasta silmästä, pahimmillaan koiralta joudutaan poistamaan silmä hätäleikkauksella)

Lähde: kennel Trucker's www.villakoira.net

 PRA prcd  

Optigen on saanut PRA prcd-muodon geenimutaatiotestin valmiiksi, tieto julkaistiin 1.6.2005. Optigen on testannut ennen 1.3.2004 markkeritestillä testatut koirat uudelleen. Mutaatiotestin tulos on täysin varma prcd-muodon suhteen.

Uudet merkinnät tuloksille ovat Terve (Normal/Clear, entinen A), Kantaja (Carrier, entinen B) ja Sairas (Affected, entinen C). Kaikki 1.3.2004 jälkeen testatut koirat ovat automaattisesti testatut myös mutaatiotestillä ja lausunnot voi suoraan kääntää kirjainkoodeista joko terveeksi, kantajaksi tai sairaaksi.

• Terve (Normal/Clear): ei sairasta eikä periytä PRA:ta. Jos pennun molemmat vanhemmat ovat terveitä, on myös pentu automaattisesti terve.
• Kantaja (Carrier): Periyttää PRA:ta. Saa käyttää jalostukseen ainoastaan terveen yksilön kanssa.
• Sairas (Affected): Sairastaa sekä periyttää PRA:ta. Saa käyttää jalostukseen ainoastaan terveen yksilön kanssa.

Lähde: Suomen Villakoirakerho ry. / Optigen

Silmäsairaudet RD ja PHTVL/PHPV PEVISA-ohjelmissa

 Suomen Kennelliitto ry.

Espoo 18.1.2010 - Jalostustieteellinen toimikunta on huomioinut silmätyöryhmän esityksen, jonka mukaan millään rodulla eivät jalostuksesta voi enää jatkossa täysin sulkea pois multifokaalinen RD (mRD) tai PHTVL/PHPV-sairauden aste 1.

Ehdoissa voidaan kuitenkin vaatia, että tällainen koira tulee parittaa vain kyseisen sairauden suhteen täysin terveen koiran kanssa. Molemmat edellä mainituista vioista ovat asteeltaan lieviä, eivätkä vaikuta koiran näkökykyyn. Lisäksi mRD:n yhteydestä vakavampiin RD-muotoihin ei ole tarkkaa tietoa. Rodun jalostuspohjan laajuuden säilyttämiseksi on tärkeää, ettei jalostuskäyttöä rajoiteta liian tiukasti merkitykseltään vähäisten vikojen vuoksi. Ehdot tarkistetaan sairaudet PEVISA-ohjelmiinsa sisällyttäneillä roduilla sitä mukaa, kun ohjelmat seuraavan kerran päivittyvät.